14. joulukuuta 2006

Accidentally in Love


Vain seitsemisen vuotta vanha päältätäytettävä pesukoneemme sanoi sopimuksen irti. Päätimme panna elämän risaiseksi ja tilata uuden koneen lisäksi myös kuivausrummun. Pyykkiähän nimittäin vielä pesee useampia koneellisia, vaan kun ei se mahdu mihinkään kuivumaan.

Reilun viikon tuskaisen odotuksen jälkeen kotiin tuli kaksi palvelualtista ja mukavaa asentaja, jotka kokosivat vessan nurkkaan vieressä näkyvän paketin. Ensimmäisen pestyn ja kuivatun koneellisen jälkeen olen ollut mennyttä naista. Miksi ihmeessä kuivausrumpua ei ostettu jo vuosia sitten? Pyykinpesu on silkaa iloa nykyään. (Myös Sulon mielestä. Ensin voi ihailla näkymiä lasiluukusta ja sitten voi vähän säädellä ohjelmia somista nappuloista.)



Ah, ma olen lovessa.... pahus vaan, että tätä vauhtia pyykkivuori on kohta pesty.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minä voin lähettää pyykkiä lisää ;) Meillä ei yksi kone ja yksi kuivuri ehdi pesemään sitä tahtia kun tuota pyykkiä tulee ;D

Mutta joo... kuivausrumpu on _ihana_! Meille sellainen tuli kolmannen lapsen myötä ja olin myyty heti :) Ilman ei tultaisi toimeen.

Anonyymi kirjoitti...

Eikös vain olekin hieno kapine. Mutta minne ihmeeseen meni ennen kaikki se nöyhtä, joka nyt kertyy suodattimiin?

Anonyymi kirjoitti...

Meille tulee kuivausrumpu vain mun kuolleen ruumiini yli. Kuivausrummussa pyykistä tulee pehmeää ja mä en halua, että meidän pyykki on pehmeää. En käytä mitään huuhteluainettakaan.

Lazur kirjoitti...

Tsu, epäilemättä, epäilemättä. Teillä kun pyykkikoneelle sisällöntuottajaa 1,5 kertaa niin paljon kuin meillä ;)

Riitta, samaa olen ihmetellyt. Luultavasti osa siitä on pölissyt huoneilman kautta sohvanalle villakoirien aihioksi.


Hiipinä, makunsa kullakin. Minä taas en pidä rapeista tekstiileistä, mutta en myöskään huuhteluaineiden hajusta.Kuivausrummun kanssa ei tarvita huuhteluainetta ja silti pyyhkeetkin ovat ihanan kuohkeita, nam!