2. syyskuuta 2005

Terve elintaparenttu

Minä olen lihava. En vähän pyöreä tai pikkuisen ylipainoinen vaan ihan reilusti läski. Enkä juurikaan liiku. Mutta olen terve läski. Tupakkaa en ole koskaan polttanut, alkoholinkulutukseni on tällä hetkellä nollassa, ja ei-raskaanakin varsin kohtuullista, ehkä kerran kolmessa tai neljässä kuukaudessa, eikä mitään koomakännejä tai edes krapulaan johtavaa ryyppäämistä silloinkaan.

Minulla ei ole diabetestä, ei korkeaa tai edes kohonnutta verenpainetta (viimeisimmät lukemat lääkärin mittaamana viime tiistaina 114/68), ei korkeaa kolesterolia (kokonaisarvo 4,3 ja LDL 2,7, mitattu noin vuosi sitten). Minulla ei ole nivelvaivoja, polviin ei koske, nilkat eivät valita. (Häpyliitokset valittavat, mutta se menee ohi synnytyksen jälkeen eikä liittyne läskeihin, sillä ensimmäisessä raskaudessa olin aivan normaalipainoinen ja liki kävelykyvytön liitoskipujen vuoksi.) Viimeisten kahdentoista kuukauden kuluessa olen ollut sairaslomalla 8 päivää, joista 3 + 3 keskenmenon vuoksi ja kaksi flunssan. (Lapsen sairastamisen vuoksi olen ollut poissa 7 päivää, ja sekin on aika vähän 1,5-2,5 vuotiaan päiväkotihoidetun kanssa, uskokaa pois.) Ilman keskenmenoja minulla olisi siis kaksi kokonaista sairaslomapäivää. Olisiko niitä nolla, jos kuntoilisin ja olisin normaalipainoinen? Enpä usko. Laihankälppeällä, säännöllisesti kuntoilevalla, maratonin neljään tuntiin juoksevalla puolisollani (sport-avomallia) on flunssa keskimäärin joka toinen kuukausi, polvinivelessä on kipuja, selkään sattuu ja rintaan pistää.

Esko Ahon mielestä minun pitäisi maksaa sairastelustani enemmän kuin urheilullisen mieheni, joka kuitenkin sairastaa enemmän kuin minä. Kauppalehden (30.8.2005) jutusta ei käynyt ilmi tarkoittiko Aho elintapasairauksia vai kaikkea sairastamista. Jos kaikkea, vastustan jyrkästi. Jos elintapasairauksia, en vastusta jyrkästi. Jos minulle puhkeaisi kakkostyypin diabetes tai sepelvaltimotauti, tai verenpaine- ja kolesterolilukemani alkaisivat vaatia lääkitystä, enkä siitä huolimatta välittäisi ryhtyä elintaparemonttiin saadaksen niitä kuriin, hyväksyisin sen, että siitä minua sakotetaan. Mutta mielestäni on kohtuutonta, jos minun pitäisi maksaa korkeampaa sairasvakuutusmaksua tai jos tavallinen lääkärikäynti ja lääkkeet minkä tahansa sairauden vuoksi maksaisi minulle enemmän vain kilojeni ja liikkumattomuuteni vuoksi.

Silti kukkahattutäti tms. sosialisti minussa jotenkin vastustaa tätä Ahon bonusjärjestelmää. Viinanjuonnin ja tupakanpolton pystyy käsittääkseni kyllä todentamaan, mutta entä lenkilläkäymättömyyden ja rasvaisen ruokavalion? Miten sitä kuntoilua ja terveitä elämäntapoja valvotaan? Riittääkö todisteeksi, että on normaalipainoinen? Isäni kuntoilee ja syö viimeisen päälle terveellisesti, ei polta eikä juuri viinaan (enää) kajoa, mutta kolesteroliarvot siitä viisveisaavat. Anoppini (sport-avomallia) on ikänsä ollut samaa lajia vielä ankarammin, mutta niinpä vain sydäntä on pallolaajennettu jo alle viisikymppisenä ja kolesterolia ja verenpainetta alentavaa lääkitystä on otettava joka päivä. Ja mitä sitten, jos ei vaan yksinkertaisesti saa itsestään irti terveempiä elämäntapoja, eikä kuitenkaan ole varaa maksaa sairastamisestaan korkeampaa hintaa? Jätetäänkö hoitamatta, luonnonvalinta huolehtikoot kelvottomat pois päiväjärjestyksestä?

Minä tiedän kyllä ylipainon ja huonon kunnon tuomat riskit. Tiedän, että vaikka olen terve nyt, voi tilanne olla toinen kymmenen vuoden päästä, jollen tee riskien pienentämiseksi mitään. Liikunnan lisääminen ei sattuneesta syystä onnistu juuri nyt. (Sattuu ihan liikaa, eikä liene tarkoituksenmukaista, että joudun sairaslomalle vain siksi, että alan kuntoilla.) Sen aika tulee synnytyksen ja siitä palautumisen jälkeen. Ruokaremontin olen jo toteuttanut, ravitsemusterapeutin avulla. Se kävi oikeastaan aika helposti, eikä sitä tarvitse enää ajatella. Elämästä tuli hieman mauttomampaa, mutta kaikkeen tottuu. Neuvolan vaaka ei vieläkään näytä yhtä korkeita lukemia kuin silloin, kun ensimmäisen kerran tässä raskaudessa sille astuin. Olen tähän asti käyttänyt tavallisia housujani, vaikka vatsani on selvästi kasvanut. Ne puristavat jo vähän, mutta niitä voisin kuitenkin käyttää niitä varmasti viikon tai pari. Raskausviikkoja on takana jo 25, mutta vasta tänään vedin ensimmäistä kertaa äitiyshousut jalkaani. Ruokaremontilla on siis ollut vaikutuksia, vaikkei se päälle näykään. Toivottavasti vaikutusta on myös sitten siihen, että pysyn jatkossa yhtä terveenä kuin tähänkin asti. Saattaa motivaatio muuten kadota matkalla.

6 kommenttia:

Helen kirjoitti...

Nuo ruokavaliokysymykset ovat aika monimutkaisia, asiantuntijatkaan eivät tunnu pääsevän yksimielisyyteen esim. rasvojen ja hiilihydraattien käytön suhteen. Joten kenen mallin mukaan pitäisi syödä ilman lisämaksuja?
Ja liikkuva ihminenhän ei tunnetusti tervettä päivää näe. Muistan eräässä vanhassa työpaikassa pomo sanoi ettei mielellään palkkaa jalkapalloilijoita, on kuulemma aina joku paikka rikki ja sairaslomat pitkiä.

Kaura kirjoitti...

Onneks on turvallisiakin liikuntamuotoja, nimim. urheiluvammautunut...

Silkkaa asiaa joka tapauksessa Lazurilla. Itse en ole noin kadehdittavan terve :-D mutta olen puntaroinut samasta asiasta kirjoittamista, kun veetuttaa Ahon pörinät sen verran isosti. Huomaa ettei Aho ole presidentinvaalissa ehdolla, muuten.

Jos aletaan terveydenhuollossa jakaa kansaa vuohiin ja lampaisiin, joudutaan ihan mielettömiin eettisiin piikkipuskiin eksyksiin eikä löydetä sieltä enää pois. Kaikki pitää hoitaa. Terveydenhuolto on kansalaisoikeus. (Minun mielestäni, mutta lienen sit kans kartsee punikki.)

Svanhild kirjoitti...

Aho ei nostanut esiin mitä uutta juttua. Edellisessä työpaikassa jututin Etenen puheenjohtaja Paula Kokkosta aiheesta, ja hänen kommenttinsa oli jotain siihen tyyliin, että ei mäkihyppääjääkään jätetä hoitamatta, vaikka se katkaisisi hypätessään jalkansa.

Helen: Itse asiassa "oikeat" asiantuntijat ovat yksimielisiä terveellisestä ruokavaliosta. Ristiriidat syntyvät erilaisten "harrastelijoiden" esittämistä mielipiteistä.

Svanhild kirjoitti...

Kerrotko ruokaremonttisi perusjutut. Musta nimittäin tuntuu, että munkin on syytä pistää ruokavalio remonttiin, kun ei paino putoa. Verenpaineen takia sitä on pakko pudottaa. En vain keksi, että mitä vaihtaisin mihin, kun muutenkin syön mielestäni niin terveellisesti:-O Ehkä vain syön liian paljon.

Anonyymi kirjoitti...

Hiipinä, eihän sulla mitään ylipainoa ole! Voisiko verenpaine olla jäämisiä raskausmyrkytyksistä, mun tuttavapiirissä löytyy niitä joille raskausmyrkytyksestä jäi pysyvästi korkea verenpaine. Vaikka siis elämäntavat on kunnossa.

On ihan kestämätöntä lähteä sille tielle, että tietyistä sairauksista rangaistaan korkeammilla maksuilla. Eivät ihmiset synny tähän maailmaan biologiselta tai sosiaaliselta perimältään tasa-arvoisina - osa syntyy geneettisesti taipuvaisena tiettyihin sairauksiin, osan sosiaalinen perimä taas huolehtii siitä että ruokailutottumukset ja muut elintavat ovat alusta asti huonot. Tällainen rankaiseminen kohdistuisi ennen kaikkea huono-osaisiin ihmisiin.

Entäs sitten elintarviketeollisuuden ja yleisempien yhteiskunnallisten trendien merkitys?Esim. sipsi- ja karkkipussit ovat nykyään pääsääntöisesti jumbokokoisia. Lisäksi koko elämäntapa on muuttunut vähemmän liikkuvaksi - tietokoneella istutaan ja paikasta toiseen liikutaan pääasiassa autolla.

Kaiken kaikkiaan kysymys on siis aika paljon monitasoisempi kuin mitä Esko Aho-parka ymmärtää. Erilaiset asiantuntijat pohtivat näitä kysymyksiä jatkuvasti. Jos ratkaisu olisi noin yksinkertainen, koko ongelma olisi ratkaistu jo aikapäiviä sitten.

NÖPSY, eilen viimeksi uutta projektia kyseisestä aiheesta suunnitellut:-)

Kaura kirjoitti...

Hiipinä, kantsii pitää ruokapäiväkirjaa vaikka pari viikkoa, niin että kirjaa uskollisesti kaikki syödyt judeemit ja arvioidut määrät. Siitä alkaa nähdä, mitä trendejä omassa syömisessä on. Ruokapäiväkirja kourassa voi myös piipahtaa ravitsemusasiantuntijalla ja antaa hänen näyttää sormella, missä kohtaa olisi mahdollisesti säädettävää.