Jori-setä on ikävä vieras. Hän haluaa tulla kutsumatta kylään. Varsinkin silloin, kun haluan istua peeseelläni ja viihdyttää itseäni haahuilemalla ympäri nettiä, ehkä kirjoittaa sanan tai pari. Jori-setä pakottaa puhumaan norjaa, vaatii palvomaan omaa posliinijumalaansa.
Kun Jori-setä kurkkaa sisään, makaan ihan hiljaa paikoillani, silmät kiinni. Toisinaan setä ei huomaa minua, mutta useinmiten hän kyllä rykäisee sisään kengät jalassa. Matala profiili ei ikävä kyllä aina auta.
Harmillista tämä on näinkin. Mutta jos Jori-sedän vierailut ovat silkkaa xittuilua, turhaa ähäskutittelua, minä suutun, poljen jalkaa ja halkean. Poks!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Hhhhmmmmm. Kertoisitko Jori-sedästäsi tarkemmin?
MAXiMUM :-)
Lähetä kommentti