Kolme vuotta sitten, 03.03.03 klo 0.03 pusersin maailmaan kolmannen lapseni. Hän syntyi napanuora tiukasti kaulan ympäri kiertyneenä, huulet sinisinä ja koko iho niin kuolleen harmaana, etten ole koskaan sellaista nähnyt. (Enkä koskaan unohda sitä näkyä.) Kätilö napsautti napanuoran miltei lennossa poikki ja kiikutti velton ja äänettömän Lintusen käytävän toiselle puolelle saamaan happea. Loputtomilta tuntuneiden minuuttien jälkeen korviini kantautui suloinen parku.
Punerruksen poskiinsa saanut vauva tuotiin takaisin synnytyssaliin, mitattiin, punnittiin, pestiin ja kapaloitiin. Mutta vieläkään en saanut häntä syliini, sillä saliin tuli samalla hetkellä anestesialääkäri . Hän kertoi olevansa lähdössä kotiin ja tulleensa tarkistamaan tarvitsinko epiduraalia. (Olin tullut sairaalaan n. klo 22.30.) Todettuaan, ettei puudutusta näköjään tarvita, hän otti Lintusen syliinsä, nuuhki ja leperteli. Sitten hän ojensi lapsen uunituoreelle isälle, joka piteli esikoistaan jäykkänä, hartiat korvissa. Vasta viidentenä oli minun vuoroni pidellä kolmattani. Hän oli pieni, ruttuinen ja aivan isosisarensa näköinen.
Tänään hän täyttää kolme vuotta. Hän muistuttaa edelleen kovasti sisartaan saman ikäisenä. Valokuvissa heidät erottaa siitä, että Sweetien hiukset ovat vaaleat, pitkät ja tuuheat, kun taas Lintusen hiukset ovat vaaleanruskeat, ohuemmat ja lyhyemmät. Silmät ovat samaa ruskeaa, kolmivuotiaan raivokohtaukset ovat melkein yhtä kauheita. Melkein, sillä joko olen unohtanut miten raivoisa Sweetie oli, tai sitten Lintunen tosiaan on astetta raivopäisempi.
Osaa hän olla suloinen ja rauhallinenkin. Nyt juuri hän soittaa kummiltaan syntymäpäivälahjaksi saamaansa kellopeliä. Hän soittaa perhosmusiikkia, oravamusiikkia ja leijonamusiikkia. Ne erottaa volyymistä. Hänelle on ilmaantunut mielikuvitusystävä: Pieni Hevonen. (Sweetien näkymätön ystävä oli nimeltään Sonni (tai ehkä Sonny), ja ainoa mitä kokaan sain hänestä selville, oli tieto siitä, että Sonnilla oli kettupuku.)
Tuolla hän nyt istuu ja soittaa hevosrivistölle perhosmusiikkia. Suloisena ja rauhallisena, kirkkaassa katseessaan tulevaisuus.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Onnittelut 3-vuotiaalle Lintuselle! Olipas kolmosia :-O
Hieno, sankka kolmikko tosiaan :-) Paljon onnea pikkuneidille!
Synttärionnittelut Lintuselle!
Mä muistan miten tasan kolme vuotta sitten olin verisen kateellisen sinulle, kun olit jo saanut vauvan ja mä olin edelleen tuskaisen ja ahdistuneen raskaana eikä loppua näkynyt.
Onnittelu pienelle perhossoittelijalle. Ihana kirjoitus :´)
Maria
Paljon onnea Lintuselle!
Minunkin kultahippuni syntyi 030303. Synttäribileet pidettiin tänään ja juhlastaan uupunut synttärisankari nukahti illalla tunnin tavallista aikaisemmin. Niin on vanheneminen raskasta.
P.S. Meidän 03-vauvat ovat muuten tavanneetkin ekana kesänään
Kiitos onnitteluista kaikille! Erityisesti sinne toisen kolmosneidin äidille! Ne olikin kyllä kivat treffit kaikin puolin, ja muutama siitä joukosta pitää yhteyttä edelleen. Olipas hauskaa, että olet löytänyt blogiini :)
Lähetä kommentti