Lintunen osoittaa edelleen kiitettävää heppahöperyyttä. Kävimme elokuun lopulla Hagnäsin hevostilalla avointen ovien tapahtumassa, vähän ottamassa tuntumaa poniratsastukseen, kärryajeluun ja katrilliin. (Katrillista kehno kuva yllä.) Katrillin taustalla soi Boten Anna, hepat menivät kuvioita kauniisti ja hevospelkoisen alkoi tehdä mieli opetella ratsastamaan.
Nyt pistin sileäksi 85,20 rahaa, ja tilasin Lintuselle ja itselleni jotain odotettavaa. Odottakaa vaan, kohta olen tosiaan ratsastustunnillakin.
1 kommentti:
Minä innostuin aikanaan hevosista 8-vuotiaana. 10-vuotiaana minut laskettiin ratsastustunneille (oli vähän niin kun taloudellinen kysymys). Äiti oli varma että kuolen sinne, hevonen tallaa päälle ja mitä kaikkea, kun ne ovat niin vaarallisia. Ehdin käydä alkeiskurssin, kun äiti ei enää kestänyt ja aloitti ratsastustunnit itsekin.
Muutama vuosi tästä harkitsimme hevosen ostamista. Tämä jäi toteuttamatta, sillä emme saaneet sitä hevosta, jonka olisimme halunneet. Minä ratsastan edelleen (26-vuotiaana), äiti tyytyy aina välillä lähtemään tallille mukaan hevosia silittelemään ja hoitamaan, ja "nauttimaan tallin ihanasta ilmapiiristä".
Tällä siis meinaan, että voit tosiaan hyvinkin löytää itsesi niiltä tunneilta.
Lähetä kommentti