Nyt lipesi

Olen pitänyt hyvinkin matalaa profiilia tämän blogin kanssa, (vaikka eipä tässä viime vuosina ole paljon profiilia ole pidettäväksi asti ollutkaan,) eli perhe, suku ja työkaverit on pidetty visusti pimennossa. Mutta nyt lipesi ote.

Että jos nyt sen yhteen blogiin jätetyn kommentin jäljet johdattaa rakkaan natoni tänne, niin ilimaase ny ittes.

Usein käynti optikolla auttaa

Kävellessäni tänään noutamaan autoani huollosta kuulin kuinka joku vislasi. Tiedättehän, sillä lailla fit-fiu. Ehdin juuri ajatella, että eipä ole minun perääni vislaitu ainakaan viiteentoista vuoteen, oi niitä aikoja jne. Sitten kuulin huikkauksen ja totesin, että jumppahuiti: auringossa notkuvat mopopojat vislaa tädille! Hymyilin niille tädillisen vinosti, että menkää pojat hoitoon, tai hankkikaa nyt ainakin silmälasit. Ne ruojat hymyili takaisin, heilutti kättä ja vislasi vielä perään. Kaikenlaista nuorisoa! Pilaavat ihmiseltä huonon tuulen noin vaan, viheltelemällä.

Mörökölli vieköön

Pitäisihän se tietää. Että kun lupaa ja (melkein) vannoo, ettei ilmoisna ikinä, ei kuuna kullanvalkeana. Tai mörökölli minut vieköön. Niin sitä sitten yhtenä aamuna herää ja huomaa olevansa kihloissa.