Solmu ja Vilhelmiina viettävät kesäkuussa häitä. Koska olen sulhasen veljen kotihoito, minun odotetaan pukeutuvan asian vaatimalla juhlavuudella. Mikään kerrankin aiemmissa pippaloissa yllänähty ei kelpaa, koska niissä on jo juhlittu, joissakin asuissa jopa useammissa juhlissa. Sellaista se on eteläpohjalaisten kanssa, kysykää vaikka Hiipinältä, kun ette voi sulhasen äidiltä tai sisarilta kysyä. Mikäpä siinä, [isolla] rahalla saa kaupasta kyllä näinkin muhkeilla mitoilla varustetulle eläjälle päällepantavaa, toisinaan jopa tyylikästä. Mutta sitten tulee se ongelmakohta. Mistä saa paksulle naiselle juhla-asun, jossa voi imettää? (Ja mistä saa paksulle naiselle äitiysvaatteita, odotusasuja? Ei mistään.)
Yksiosaiset leningit karsiutuvat oitis. Edestänapitettavat ovat siinä ja siinä, useimmat eivät peitä imettäessä riittävästi. Eikä Sulo suostu syömään minkään huiviviritelmän kätköissä. Imetyspaita yläosana olisi ihanteellinen ratkaisu, mutta ainakaan juhlatilaisuuksiin sopivia ei ole kaupan imettäjälle, jonka rinnanympärys ylittää 123 cm (ja muutkin ympärykset ovat ylileveät.) Joten jostain täytyy nyt siis löytää jotain juhlallista, josta tuunata kutosen käsityötaidolla imetyksen diskreetisti salliva juhlapusero. Jos alaosaksi ei löydy oikean mallista hametta, alaruppinsa voi onneksi verhota myös housuilla. Ei tietenkään sulhasen äidin ja sisarten mielestä, mutta morsian tuskin pitää sitä arkisena, onhan hän itsekin edustanut häissä juhlahousuissa.
Tai jos sitä vaan menisi ja juhlisi ja olisi välittämättä siitä muiden mielipiteistä. Ei ne kuitenkaan kehtaa päin näköä moittia. Tai tarkemmin ajatellen, kyllä ne kehtaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Ei ne päin näköä moiti, vaan ne sanoo jotain sellaista, että mietit loppuelämäsi että oliko se moite vai eikö se ollut. Nää on just niitä juttuja, jotka vain pohjalaiset tajuaa ja meille kaikille muille jää vain epämääräinen olo.
Imettävän äidin juhlapukeutuminen on mullekin tuottanut vaivaa erinäisiä kertoja. Mä olen yleensä turvautunut napitettavaan yläosaan ja mennyt suosiolla imettämään jonnekin syrjemmälle.
Yksissä häissä mulla tosin oli sellainen mekkotakki, joka piti käytännössä avata kokonaan imetystä varten. Onneksi eräs toinen imettävä äiti tarjosi mahdollisuutta imettää heidän asuntoautossaan.
Lähetä kommentti