Sattuipa sunnuntaina Senaatintorilla

Onnellista on istua kesäisen lämpimänä sunnuntaina Tuomiokirkon portailla appivanhempien kanssa ja katsella alhaalla Senaatintorilla pulujen perässä kirmailevaa Lintusta. Kuunnella, kuinka hänen kirkas lapsennaurunsa helisee yli kolmosen ratikan kirskunnan ja turistibussien jyrinän, kiipeää ylös, ylemmäs, ylimmille askelmille asti. Kiemurtaa siellä korvistamme sisään, lämmittää enemmän kuin taivaalla porottava aurinko, joka sekin polttaa nenän punaiseksi.