Sälää

Nettiyhteys kotona on nurin edelleen. Asentajaa odotellaan käymään. Puhuin kolmen eri Soneran asiakaspalvelijan kanssa perjantaina, ja kolmas totesi alistuneena, että pitää lähettää huoltomies talojakamoon. Että jos on vaikka kaapeli tipahtanut kytkimestä, tai jotain. Elän (turhassa?) toivossa, että huoltomies ehtisi tarkistamaan asian jo tänään.

Lämmitystolppa nimikkoruutumme päässä kotiparkkipaikalla on päreinä. (Tästä tulikin mieleeni, että pitää soittaa huoltoyhtiölle, huoks.) Zot on hajamielisen professorin sterotyyppi, vaikkei ole professori, eikä enää edes tutkija.

Ketjukolarin jäljet Porvoon moottoritiellä torstaina iltapäivällä saivat vatsani puristumaan kasaan ja suustani purkautumaan tahdotonta voiherrajjumalaa ja voihyväisää. Näky oli sen verran karmea. Onneksi lähden aamuisin niin aikaisin, että olin ohittanut paikan jo vartin yli kuusi. Näkyvyys oli jo tuolloin pöllyävän lumen vuoksi huono, liukkautta en huomannut, kun ei tarvinnut jarrutella. Ja kyllä, minä ajoin kovaa. En tiedä, miten kovaa olisin ajanut kahdeksalta, mutta luultavasti olisin ollut siinä samassa läjässä. Kaasujalka on keveämpi nyt, turvaväliä on tullut pidettyä aiemminkin.