Naula päässä ei todennäköisesti ole mitään vaarallista. Lääkäri teki normaalin (?) neurologisen tutkimuksen, jossa kaikki näytti olevan kunnossa. Kyseessä on joko SUNCT-oireyhtymä tai sitten jokin migreenin muoto, raskauden aktivoima, tai sitten ei. (Olen aikoinaan kärsinyt voimakkaista aurallisista migreenikohtauksista, mutta ns. suuret kohtaukset loppuivat ensimmäiseen raskauteen.) Tarkempiin tutkimuksiin ei tässä vaiheessa ole aihetta.
SUNCT-oireyhtymään on olemassa vain yksi mahdollisesti tehoava estolääkitys, mutta sitä ei raskauden aikana voi käyttää kuin äärimmäisessä hädässä, ja nyt ei ole äärimmäinen hätä. Kohtaukseen tehoaa parhaiten kuulemma Hiipinänkin kommentissaan mainitsema happi, mutta kun minulla nämä kipukohtaukset ovat niin lyhyitä, että siinä ajassa tuskin ehtii edes pullon kimppuun. Joten nyt vain seurataan tilannetta. Jos kohtaukset tihentyvät, pitenevät ja pahenevat, menen uudelleen lääkäriin ja tarkempiin tutkimuksiin lähinnä kasvainten yms. poissulkemiseksi. Migreeni ja SUNCT kun eivät kuvissa näy.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Raskaus saa joskus aikaan kaikenmoista ikävää ihmisen elimistössä. Toivottavasti kohtaukset loppuvat viimeistään synnytykseen.
Kysyitkö voiko lääkettä käyttää imetyksen aikana, jos nimittäin on niin, että ne jatkuvat synnytyksen jälkeen?
Mun migreenilääkettäni pystyi vielä esikoisen aikaan käyttämään imetyksen aikana, mutta ei sitten enää keskimmäisen kanssa. Onneksi kohtauksia ei ole ollut vuosiin.
Karbamatsepiinia voi käyttää imetyksen aikana. Kaikille tuokaan ei kuulemma auta, ja mä toivon ettei mun tarvise edes kokeilla.
Mulla on kanssa alkanut raskauden aikana jotkut migreenityyppiset kohtaukset. Välillä näkö melkein katoaa ja tulee valoilmiöitä, mutta päänsärkyä ei tule. Mun oma ihana lääkäri ei käskenyt tehdä asialle mitään, mutta se silti huolettaa, varsinkin kun näistä neurologitutkimuksista lukee. Olen päättänyt, että jos eivät tihenny tai liittyvät selvästi kirkkaaseen valoon (niin kuin yleensä) ja menevät ohi ibuprofeiinilla puolessa tunnissa, niin katsellaan vielä...
http://www.kolumbus.fi/geodun/clust297.htm
Täältä löytyy mun veljen kirjoittama tarina siitä, miten siltä loppuivat Usassa Horton-lääkkeet. Jos nyt vaikka sattuisit Hortonia sairastamaan ja matkustaisit Usaan niin ehkä kannattaa lukea tämä:)
Lähetä kommentti