Esimmäisen kerran se iski kolmatta viikkoa sitten yöllä, kesken unien. Mieletön tuska takaraivossa, kuin naulaa olisi työnnetty suoraan aivoihin. Silmä vettyi, nenä valui, kipu yltyi ja sitten laantui. Minä jatkoin uniani.
Pari päivää myöhemmin naula tirvaistiin takaraivooni keskellä kirkasta päivää, aivan yllättäen. Ja sen jälkeen melkein joka päivä, yhä useammin. Viikonloppuna kohtauksia tuli jo ympäri vuorokauden, viidestä kahdeksaan kohtausta kellon ympäri. Tänä aamuna heräsin siihen, ja päätin mennä lääkäriin.
Yleislääkäri tutki tiedostojaan, ja oireitani lähinnä oleva tauti on sarjoittainen päänsärky. Paitsi että minulla kipu on takaraivossa, ei silmän ympäristössä, ja kohtaukset eivät kestä kuin korkeintaan minuutin. Onneksi, varttikin sitä viiltävää tuskaa tekisi hulluksi. Paljon paremmin oireet sopivat SUNCT-oireyhtymään. Sen enempää lääkäri ei ryhtynyt arpomaan, vaan kirjoitti minulle lähetteen neurologille, ja pyysi vastaanottoapulaista varaamaan samantien ajan.
Huomenna tähän aikaan tiedän toivottavasti paremmin, mikä päässäni on vialla. Jos mitään syytä ei löydy, voin vain pyytää, että joku siellä jossain lakkaisi työntämästä vahanuken päähän neulaa. Stop the voodoo, please!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Jikes. Toivottavasti sulle löytyypi nopiasti apua.
Tottatosiaan, kuulostaa erittäin ikävältä vaivalta. Toivottavasti apu löytyy pian!
Peukut pystyssä ettei olisi mitään, mikä ei lääkitsemällä paranisi ja nopsaan!
A-MM-V
Mun veljellä on sarjoittainen päänsärky eli Hortonin tauti ollut jo vuosia. Sillä diagnoosin saaminen vain kesti huomattavasti kauemmin. Arvasin jo ekasta kappaleesta mitä tuleman pitää kun luin tekstiäsi.
Veljellä kohtaukset tulevat parittomien vuosien (tai parillisten...) syksyllä ja öisin. Mikään muu ei auta kuin happi, jota hänellä on pullossa sängyn vieressä.
Hortonin tautia sairastavat toimivat Migreeniyhdistyksessä, joten jos vertaistukea tms. kaipaat niin niillä postituslistaa ja sen semmoista.
Lähetä kommentti