Kotioveltamme on vanhainkodin päärakennuksen ovelle matkaa arviolta 125 metriä. Makuuhuoneemme ikkunasta on suora näkö- ja kuuloyhteys vanhainkodille. Yleensä sieltä ei kuulu mitään, välillä jostain sieltä suunnalta kuuluu varsin voimakasta, miten sitä nyt kuvailisi, eläimellistä mölinäulinaa. (Ja se, ystäväiseni, se kuulostaa aika kammottavalta, vähän ihmissusimaiselta.) Eilen illalla yhdeksän jälkeen siellä pärähti palohälytyskello soimaan.
Pelastuslaitos sijaitsee muuttonsa jälkeen vajaan 2,5 km:n päässä, ja olettaisin että automaattihälytys kilahti sinne samaan aikaan kun vanhainkodin palohälytin heräsi henkiin. Sireenien ulvonta alkoi minuutissa, kahden minuutin sisällä vahainkodin pääoven edessä oli jo johtoauto, puoli minuuttia siitä siellä oli myös ensimmäinen sammutusauto (tai letkuauto, en minä niistä niin perillä ole). Sitten paikalle ajoivat peräperää puomitikas- tai nostolava-auto (kts. edellisten sulkeiden sisältö), poliisiauto, ensihoitoauto ja ambulanssi. (Ja näiden edellä, välissä ja perässä koko joukko uteliaita yksityisautoilijoita, joista röyhkeimmät parkkeerasivat vanhainkodin pihaan.) Kaikki tämä kalusto oli paikalla viidessä minuutissa. Ja koska kyseessä oli ns. väärä hälytys, vartissa piha oli taas autio ja tyhjä.
Tämä ei ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinen kerta kun näin käy. Kerran kuussa nuo pelastuslaitoksen urhot siinä pihalla pyörähtävät. Tämä sattui nyt vain olemaan ensimmäinen kerta, kun tulin kellottaneeksi koko baletin alusta loppuun. Toiminta on kieltämättä nopeaa, mutta vaikka mitään hätää ei tälläkään kertaa ollut, niin kyllä tuo kaksi minuuttia tuntui aika pitkältä ajalta. Miten mahdottoman pitkältä se tuntuisikaan, jos oikeasti olisi tulipalon loukuttamana jossain yläkerroksissa?
Minä olen siitä hassu ihminen, että minulla pitää aina olla pako- eli pelastautumissuunnitelma. Minun pitää aina tietää mistä pääsen pihalle (ja saan sinne myös lapseni), jos tulee tulipalo, tai bussi kaatuu kyljelleen, tai juna suistuu kiskoilta, tai millä puolustaudun ja minne pakenen jos raiskamurhaaja yrittää käydä kimppuun. Ja näille mielellään myös varasuunnitelma, jos suunnitelmanmukainen tie on tukossa. Toivottavasti minun ei koskaan tarvise testata suunnitelmiani käytännössä. Hyvinkään suunniteltu ei välttämättä siinä tilanteessa ole kuin puoliksi tehty.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Kaksi minuuttia on aika vähän. Entiseen kotiin ambulanssin tulo kesti sellaisen kolme varttia. Eikä sentään ihan susirajalla asuttu.
Mullakin on turvasuunnitelma. Aina kun mennään uuteen paikkaan, tsekkaan uloskäynnin ja käyn mielessäni läpi missä järjestyksessä lapset pelastetaan, jos jotain sattuu. Järjestys riippuu sitä, miten lapset on laitettu nukkumaan.
Hotelleissa ja laivoissa tsekkaan pelastusväylät. Jos oikein tarkkoja ollaan, ne pitäisi käydä kertalleen läpi ajatuksen kanssa.
Lentokoneet ovat painajaismaisia, koska koen, että siellä ei itse paljon pysty tekemään.
Turvasuunnittelua harrastan minäkin. Kun muutimme nykyiseen kotiimme, mieheni rakensi alakertaan poistumistien pihalle, jottei tulipalon sattuessa jäädä saarroksiin.
Pääkaupunkiseudulla avun perilletulo saa kestää kuulemma korkeintaan kuusi minuuttia. Pelastuslaitoksia pitää rakentaa sen mukaisesti, että tämä aikaraja ei ylity. Tiedä sitten miten käytännössä toimii.
Viime kesänä jouduin naapurissa syttyneen tulipalon vuoksi soittamaan hälytyskeskukseen. Palokunta saapui paikalle noin kolmessa minuutissa, mutta ne oli pitkät ja karmaisevat minuutit. Jo sen kolmen minuutin aikana palo ehti levitä ja laajeta huomattavasti.
Kappas, meitä hassuja on enemmänkin :)
Kiltti, kolme varttia on armottoman pitkä aika, huh! Meiltä ajaa sairaalaan omalla autolla ja ruuhka-aikaan alle kymmenen minuutin, lähimmälle terveysasemalle kävelee vartissa.
Hiipinä, näin juuri ja juuri näin. Ei vara venettä ainakaan kaada.
Elma, Porvoo on pinta-alaltaan sen verran iso, että äärimmäiseen laitaan (saaristosta puhumattakaan) menee kyllä paloautolta pitkään, kun ei noita pelastusasemia ole kuin yksi. Toisaalta, jos toisella laidalla palaa, niin luultavasti sinne rynnistääkin väki Loviisan palveluyksiköstä, eikä Porvoosta. Vähän joka kylässä on myös sitten VPK ensiavuksi.
Poistin tuosta välistä ulkomaankielellä juttelevan Anonyymin spämmi-kommentin.
Onhan se tietysti ihan oma valinta, muuttaa nyt sellaiseen paikkaan minne pelastusväeltä kestäisi joka tapauksessa vähintään 15min. Mutta tuo paikallinen ambulanssikuski oli ihan tunnettu siitä, että sillä oli harvoin kiire. Oli varmaan just kahvi tippumassa tai jotain silloinkin. Kai se nyt jo on eläkkeellä.
varautuja täälläkin... Joskus olen miettinyt, että ehkä juuri tän suunnittelutaipumuksen takia ollaan säästytty monilta onnettomuuksilta.
Tulipalojen ym lisäksi varaudun myös taskuvarkaiden ja muiden kahjojen suhteen. Omaisuutta ja etenkin lapsia pitää valvoa koko ajan, enkä voisi kuvitellakaan antavani 3v poikani kävellä vaunujen vieressä keskustassa ja sanoa "ei se siitä mihinkään lähde", varmaan singahtaa heti kun ote irtoaa :D
Lähetä kommentti